sunnuntai 14. syyskuuta 2014

- Ei kiitos uudelleen! -

Viime yö oli helvettiä, kivut ympäri kroppaa pahenivat koviksi. Mikko sanoi että lähdetään sairaalaan. Minä en uskaltanut tai halunnut. Luulin että mulla on sydänkohtaus menossa, aina kun se kipu iski rintakehän alueelle, se levisi siitä selkään ja kasvoihin asti. Se teki sen silleen sykäyksinä, saattoi olla pari minuuttia rauhallisempi ja taas otti jostain lisää vauhtia ja puristi minut kasaan kivusta. Niin helvetillistä kiputilaa en muista kokeneeni. Tuntui korvissa asti, tuntui että ne irtoavat päästä. Se oli joku aivan uusi kivun muoto jota mulla ei ole koskaan ollut. Jossain vaiheessa yötä selvisin niistä kivuista. En silti saanut nukuttua, mulla oli tosi masentunut mieli ja mietin puhelua jonka soitan tänään lääkärille (jos saldo riittää). Pelkkä nopea kertoma ei saa sitä uskomaan mitä olen kokenut. Tiedän kyllä että se vastaa ettei sellaisia oireita lue pakkausselosteessa. Mun olo on mennyt myös henkisesti tosi huonoksi, pelkkää raivoa ja masennusta. En kykene tekemään taas muuta kuin itkemään. Nytkö se masennus tulee takaisin? Heti ensimmäisenä tänä aamuna sängystä noustessa, mä aloin itkemään. Mä itken nyt, mä itken tunnin päästä, mä itken taas monta viikkoa, mä olen kohta kuukausi kaupalla taas sängyn pohjalla itkemässä. Eilen vielä kirosin että mä mieluummin jaksan nämä raskaat mielialan vaihtelut kuin kärsin siitä kivusta, tänään mietin että mä en jaksa saatana kumpaakaan! Tää henkinenkii kipu on aivan järjetöntä. En tiedä masensiko se itse lääke vai ne kamalat kivut joista kärsin. Kello on nyt 8 maanantai aamuna, olen viimeksi ottanut lääkkeen eilen aamulla klo 10. Lihakset ovat edelleen hieman kipeänä mutta alkavat helpottamaan. Kauhulla odotan sitä rintakehäkouristuskipua. Toivon että se ei ainakaa tule enää takaisin.

Soitin äsken psykopolin luukulle että mun pitää saada yhteyttä lääkäriin että oon nyt täällä täysin ilman lääkkeitä koska saan niistä jonkuu kuoleman! Sit se käski soittaa mun hoitajalle vittu silloo ja tällöö ja lääkärille silloo ja tällöö, en minä muista enää koko aikoja ollenkaa ja kuka soittaa kelle ja koska ja mitä ja millon...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti